Koronaviruksesta osa 2
Markkinat ovat olleet helmikuun lopusta laskien poikkeuksellisen hermostuneita vallitsevasta koronavirus-tilanteesta. Uusia vahvistettuja tartuntoja on saatu merkittävästi lisää meillä Euroopassakin erityisesti Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Italiassa tilanne on kehittynyt aina siihen pisteeseen, että viranomaiset ovat asettaneet maan pohjoisosia karanteeniin viruksen leviämisen estämiseksi. Positiivista on ollut, että Kiinassa raportoidut tapaukset näyttävät olevan laskusuunnassa, vaikka sielläkin uusia tapauksia ilmenee päivittäin. Tosin Kiinan tartuntalukujen oikeellisuuteen on liittynyt koko epidemian ajan omat epäilynsä.
Koronaviruksella voidaan jo nyt nähdä olevan merkittävän negatiivisia vaikutuksia maailman talouskehitykseen. Ihmisten välttäessä oma-aloitteisti tai pakotettuina mm. julkisia kokoontumisia ja matkustamista eivät ne voi osaltaan olla heijastumatta myös eri maiden yritysten tuloksiin. Yritysten tulosten heikentyessä (tai odotus heikkenemisestä) osakemarkkinat ovat reagoineet erittäin voimakkaasti. Osakemarkkinat ovatkin tulleet alas useita prosenttiyksiköitä jo pelkästään yksittäisten päivien aikana. Tätä kirjoittaessa maanantaina 9.3.2020 kurssit ovat tulleet maailmanlaajuisesti alaspäin hyvin merkittävästi (noin 4-9 % markkinasta riippuen). Useiden maanosaosakeindeksien tasot ovat tällä hetkellä laskeneet tasoille, joilla oltiin alkuvuodesta 2019.
Koronaviruksen lisäksi osakemarkkinoiden laskua on vauhdittanut useiden analyysien mukaan myös se, että viikonlopun aikana OPEC ei päässyt yhteisymmärrykseen öljyn tuotantomäärien rajoituksista. Kokouksen lopputulokseen omalta osaltaan pettyneet Saudi-Arabia ja Venäjä päättivät lisätä omaa öljyntuotantoaan, mikä vaikutti välittömästi öljyn hintaa laskevana tekijänä. Alkaneen öljysodan vuoksi öljyn hinta laski hetkellisesti jopa 30 % prosenttia alaspäin varhain maanantai-aamun aikana. Viimeksi tällaista on koettu Persianlahden sodan aikana.
Isot markkinapudotukset tuntuvat aina epämiellyttäviltä, vaikka niiden tietäisikin kuuluvan osaltaan sijoittamisen erityispiirteisiin ja tapahtuvan säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos katsotaan historiaa taaksepäin, niin suurimpia pudotuksia markkinoilla on nähty aiemmin esimerkiksi lokakuussa 1987 Mustaksi maanantaiksi nimettynä päivänä, jolloin kurssit laskivat yhden päivän aikana noin 20 %. Myös World Trade Centerin sortumisen ja Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen kurssit olivat jyrkässä alamäessä.
Historia ei ole toki mikään tae tulevaisuudesta eikä kukaan tiedä kuinka tai miten markkinat kehittyvät lähitulevaisuudessa. On hyvin mahdollista, että kurssilasku tulee jatkumaan tai sitten kurssit kääntyvät taas lähitulevaisuudessa ylöspäin. Alla on kuitenkin esitetty osakemarkkinoiden eri kriisitilanteita ja markkinoiden reaktioita tapahtumiin 1, 3 ja 5 vuoden horisontilla (salkussa kiinteästi 60 % osakkeita ja 40 % korkoja).
1-3 vuoden aikahorisontilla kriisien jälkeen markkinoiden suunta on ollut hyvin vaihteleva, mutta jo viiden vuoden jälkeen markkinat ovat ainakin nousseet selvästi ylöspäin kriisien jälkeen. Emme tietysti tiedä miten markkinat tulevat käyttäytymään tämän kriisin jatkuessa ja sen jälkeen. Historia antaa kuitenkin toivoa paremmasta pitkällä aikavälillä ja puoltaa suunnitelmallisen sijoittamisen toteuttamista. Sijoittaja, joka on seurannut niin sateella kuin auringon paisteessakin omaa sijoitussuunnitelmaansa, eli tässä esimerkissä 60/40 jakoa, on ollut lähes poikkeuksetta paremmassa tilanteessa kuin lähtötilanteessa eri kriisien jälkeen.
Osakesijoittaminen on hyvin riskillistä lyhyellä, esimerkiksi yhden vuoden, aikavälillä. Osakemarkkinat ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa tuottaneet heikoimmillaan -38,6 % (punainen palkki) ja parhaimmillaan 66,6 % (vihreä palkki) yhden vuoden aikana. Kun perspektiiviä laajennetaan eri kymmenen vuoden ajanjaksoihin, niin markkinat ovat tuottaneet parhaimmillaan 16,8 % ja heikoimmillaan -11,9 % yhden vuosiperiodin aikana. Venyttämällä aikahorisonttia 20 vuoteen, niin heikoin (1,0 %) ja korkein vuosituotto (12,6 %) ovat historiallisesti lähentyneet toisiaan, jolloin myös mahdolliset tappiot ovat kääntyneet voitoiksi. Lisäksi mainittakoon, että tutkimuksessa käytetyn yli 200 vuoden aika periodilla ole ollut yhtäkään 20 vuoden periodia, jolloin osakesijoittaja olisi jäänyt Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla negatiivisiin tuottoihin. Siten voidaan sanoa, että osakemarkkinoiden riski (ja mahdollinen tuottopotentiaali) on todella suuri lyhyellä aikavälillä, mutta se on tasoittunut pitkällä aikavälillä.
Toki mielellään osakemarkkinoilta olisi aina pois, kun ne laskevat ja mukana vain silloin, kun ne nousevat. Tämä ei kuitenkaan taida olla mahdollista toteuttaa onnistuneesti ajan hetkestä toiseen kuin toiveunissa. Ajoittamisessa haasteena ei ole pelkästään osua oikeaan myyntiajankohdan kanssa, mutta myös koska kannattaa palata takaisin markkinoille. Kurssien laskiessa voi olla hankala psykologisesti palata markkinoilla, jos ei ole jo etukäteen muodostettua suunnitelmaa. Jälleen kerran vanha viisaus voisi olla, että on osakemarkkinoilla mukana sillä osuudella, jolla voi tavoitella omia tulevaisuuden tavoitteita ja jatkaa suunnitelman mukaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa tapahtui markkinoilla sitten mitä tahansa.
Nuorien säännöllisesti sijoittavien kannalta laskevat osakekurssit eivät välttämättä ole maailmanloppu. Alla olevassa esimerkissä testattiin miltä näyttäisi lopputilanne Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jos joka kuukauden alussa oltaisiin sijoitettu markkinoille 500 rahaa 15 vuoden ajan. 15 vuoden ajanjakso valikoitui sillä ajatuksella, että sijoittaminen alkaisi 20-vuotiaana, jolloin usean urheilijan ammattilaisuus alkaa, ja loppuisi 35-vuotiaana, jolloin vastaavasti urheilijan urasta on todennäköisesti ainakin suurin osa jo takanapäin. Tässä esimerkissä ehdittäisiin sijoittaa yhteensä 90 000 rahaa (500 *15 vuotta * 12 kk = 90 000). Aloitusajankohtina käytettiin vuosia 1988 – 2003, jolloin 15 vuoden sijoitusperiodit loppuivat vastaavasti vuosina 2002 – 2017.
Ehkä hieman yllättäen kuvaajasta voidaan sanoa, että etukäteen ei tiedä mitä seuraavan viidentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan markkinatilanteesta riippumatta. Esimerkiksi teknokuplan ollessa korkeimmillaan ei ainakaan näin jälkikäteen olisi tuntunut ensiajatuksena mielekkäältä ajankohdalta aloittaa sijoittamista. Tuolloin pörssikurssit olivat hyvin korkealla, jonka seurauksena parin seuraavan vuoden ajan osakkaiden hinnat laskivat merkittävästi. Tästä huolimatta kuplan huipulla vuonna 2000 aloitettu sijoittaminen olisi miltei tuplannut sijoitetut varat 15 vuoden aikana (loppuarvo 178 000).
Toisaalta heikoin tulos olisi saavutettu aloittamalla säännöllinen sijoittaminen vuonna 1994. Kurssien puolesta tuolloin oli suhteellisen rauhallista, eikä pörssikurssien hinnatkaan suhteessa esimerkiksi yritysten tuloksiin olleet suhteettoman korkealla. Vuonna 1994 sijoitetut varat olisivat ehtineet kasvaa hieman yli 102 000 rahaan, eli tuottoa olisi kertynyt sijoitetulle pääomalle noin 12 000 rahaa. Lopputulos on silti sinänsä hyvä, koska sijoitusaika olisi loppunut vuoden 2008 finanssikriisin pahimpaan aikaan, joka oli miltei huonoin mahdollinen aika historiallisesti olla osakemarkkinoilla. Tuolloin kurssit olivat tippuneet vuoden 2007 huipusta jo noin 40 %. Lisäksi välissä oli vielä teknokuplan puhkeamisen seurauksena alkanut merkittävä pörssikurssien lasku.
Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että kriiseistä huolimatta millään tarkastellulla 15 vuoden säästö/sijoitusajalla tuotto ei olisi jäänyt negatiiviseksi. Vaikka tämä ei ole tae tulevasta, niin esimerkki puoltaa seikkaa, että ei kannata liikaa tuijottaa aloitushetkellä vallitsevia pörssikursseja tai talouden tilaa, vaan keskittyä siihen mihin voi itse vaikuttaa. Omassa kontrollissa on kuitenkin se, kuinka paljon laittaa kuukausittain säästöön ja kuinka systemaattisesti suunnitelmaa on valmis seuraamaan, koska kenelläkään meillä ei ole kristallipalloa, mistä ennustaa tulevaisuutta.
Lopuksi
Kurssilaskut eivät koskaan tunnu hyvältä eikä tulevaisuuden epävarmuus mukavalta. Edeltävä on kuitenkin yksi isoimmista syistä miksi osakemarkkinat ovat ainakin historiallisesti tuottaneet kohtuullisen hyvin pitkällä aikavälillä. Etukäteen kukaan meistä osaa sanoa millaiset olosuhteen vallitsevat markkinoilla tulevaisuudessa. Siksi tietty rohkeus ja optimismi ovat sijoittamisessa välttämättömiä, että uskoo asioiden taloudessa ja markkinoilla olevan paremmin tulevaisuudessa, kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Näin on kuitenkin historiassa usein käynyt toteen ja pitkäjänteisyys on palkinnut lopussa sijoittajan tai säästäjän, joka on toteuttanut säännöllistä suunnitelmaansa, oli markkinatilanne ympärillä mikä tahansa.
Ps. Ohessa tutustuttavaksi aiheeseen liittyviä kirjoituksia kotimaisesta ja ulkomaisesta talousmediasta:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006433456.html
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nordean-antti-saari-ennen-pitkaa-tama-homma-kaantyy/9aba5c56-3d96-4d63-a75d-988d11771d2c
https://www.cbsnews.com/news/warren-buffett-coronavirus-economy-long-term-outlook/
https://www.salkunrakentaja.fi/2020/03/korona-mahdollisuus-sijoittaja/
Olettehan yhteydessä, mikäli sijoitustoimintaan liittyy mitä tahansa kysyttävää.
Hyvää kevään alkua toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Katariina & Marjo
