| Yleisesti suurimmat riskit (ja toki mahdollisuudet) sijoituskohde-, kuten osakepoimintaa harrastavissa rahastoissa liittyvät luonnollisesti siihen, kuinka hyvin rahastojen salkunhoitajat pystyvät poimimaan laajasta joukosta sijoituskohteita juuri ne muutamat tulevaisuuden voittajat. Isona joukkona sijoituskohdepoimintaa harrastavat rahastot ovat jääneet pitkällä aikavälillä jälkeen yleisistä sijoitusmarkkinoista sekä myös laajaa hajautusta harrastaviin vaihtoehtoihin nähden. Toinen iso selittävä tekijä joukkona saavutetuissa matalammissa tuotoissa on usein sijoituskohdepoimintaa harrastavien rahastojen korkeammat kulut. Kulut ovatkin yksi tärkeimmistä selvitettävistä asioista, kun etsii itselleen mahdollista sijoituskohdetta. Kuluihin kannattaa aina kiinnittää erityistä huomiota, koska ne eivät aina ole selkeästi saatavilla. Kuluja rahastoissa ovat usein hallinnointipalkkio, mutta myös erilaiset tuottosidonnaiset palkkiot ja rahaston sijoituskohteiden kulut sekä myös kaupankäyntikustannukset. Jääkiekkoilijoiden Urheilijarahastoinnin kulut on avattu kattavasti esimerkiksi täällä. Kolmas riski, joka jää usein etukäteen ajattelematta liittyy sijoituskohdepoimintaa harrastavan rahaston salkunhoitajaan. Helena Ranta-Aho pohti Viisas raha lehdessä (6 / 2021) mitä tapahtuu, kun osakepoimintaan erikoistuneen rahaston salkunhoitaja vaihtuu rahastossa? Haaste tulee pohdittavaksi niille sijoittajille, jotka ovat sijoittaneet tai suunnittelevat sijoittavansa varoja historiallisesti menestyneihin rahastoihin, jotka ovat ainakin jossain määrin vahvasti henkilöityneet yhteen tai kahteen rahoitusalan osaajaan. Nämä henkilöt (tai henkilö) ovat vastanneet rahastojen sijoituskohteiden poiminnasta oman strategiansa ja erityisosaamisen muodossa. Kun uusi tai uudet salkunhoitajat ottavat vastuulleen sijoitustoiminnan, niin ulkopuolisen sijoittajan on hyvin haastava arvioida miten jatkossa rahastoa tullaan hoitamaan. Eli pysyykö rahaston aiempi sijoitusstrategia samana ja onko uuden/uusien salkunhoitajien osaaminen ja kenties vahvuudet siinä sijoitustyylissä, jolla rahaston aiempi hyvä sijoitustuotto on saavutettu? Heikosti menneiden rahastojen osalta tätä ongelmaa ei ole, koska ne usein lakaistaan maton alle, eli lopetetaan tai sulautetaan johonkin toiseen rahastoon. Ranta-Ahon artikkelissa nostettiin esille Taalerissa pitkään työskennelleiden Mika Heikkilän ja Olli Viitikon poistuminen menestyneen Aktia (entinen Taaleri) Mikro Markka -rahaston salkunhoitajien paikalta. Edellä mainitut salkunhoitajat ilmoittivat erostaan, kun Aktia osti Taalerin varainhoidon, joten he eivät seuranneet perustamaansa rahastoa uuden työnantajan palvelukseen useiden muiden kollegoidensa tavoin. Jatkossa rahastoa hoitavat Juha Laakso ja Sami Räsänen. Esimerkiksi tässä tilanteessa sijoittajan pitää harkita ovatko uudet salkunhoitajat vanhojen veroisia tai jopa parempia. Sijoittajien pitää siis päättää jättävätkö he rahansa rahastoon uusien salkunhoitajien vastuulle vai siirtävätkö varansa kenties muualle. Ei helppo tehtävä ja vasta tulevaisuus kertoo, kuinka hyvin uudet salkunhoitajat pärjäsivät. Osa sijoittajista on reagoinut tilanteeseen: Kauppalehden mukaan Mikro Markka -rahasto kutistui lunastusten vuoksi noin viidenneksellä ottaen huomioon myös markkinalaskun*. Myös salkunhoitajaansa Ernst Grönblomiin profiloitunut HCP Focus -rahasto menetti ”tähtisalkunhoitajansa” keväällä 2020, minkä jälkeen hän siirtyi toisen rahoitusalan toimijan palvelukseen hoitamaan uutta rahastoa osana tiimiä ja tilalle HCP Focus -rahastoon tuli korvaavat salkunhoitajat. Samalla hänen aiemmin hoitamansa rahaston varallisuus laski merkittävästi useiden kymmenien miljoonien lunastusten vuoksi verrattuna aikaan, jolloin hän vielä luotsasi rahastoa*. Uuden rahaston varat ovat kasvaneet hyvin lähelle entisestä rahastosta poistuneita varoja, joten on mahdollista, että sijoittajat seurasivat ensi sijaisesti rahaston perustanutta ja sijoitusstrategian luonutta salkunhoitajaa toisen yhtiön alla toimivaan rahastoon. Tulevaisuus näyttää, miten kumpikin rahastoista tulevat pärjäämään tulevaisuudessa. Varojen nostaminen ei ole yleisesti mitenkään poikkeuksellista, kun salkunhoitajat irtisanoutuvat luotsaamastaan rahastosta. Esimerkiksi tällainen tilanne tuli eteen myös Aktian varainhoidon Emerging Market Debt (EMD) -yksikössä, kun tiimistä irtisanoutui kolme salkunhoitajaa ja kaksi analyytikkoa vuoden 2021 alussa. Tiimi hoiti esimerkiksi menestyksellisesti tuottanutta Emerging Market Local Currency Frontier Bond+ -rahastoa, josta salkunhoitajien ja analyytikkojen eron jälkeen nostettiin sijoittajien toimesta varoja ulos satoja miljoonia euroja*. Sijoituskohdepoimintaa harrastavan rahaston vastakohtana on laajasti maailman sijoitusmarkkinoille hajauttavat rahastot. Näissä rahastoissa sijoituskohteita voi olla useita tuhansia, jolloin yhden sijoituskohteen huono tuotto ei pilaa koko rahaston tuottoa. Esimerkiksi Yorkin yliopiston rahaston professori mainitsee, että hänen mukaan tarvitaan peräti 164 eri osaketta, jotta salkun yrityskohtainen riski poistuu riittävästi*. Laaja hajautus onkin ensisijaisen tärkeää varsinkin omaisuudenhoidossa, joka kohdistuu ihmisten eläkevarallisuudenhoitoon. Toki esimerkiksi yhden hyvin menneen sijoituskohteen vaikutus rahaston kokonaistuottoon voi olla matalampi, kuin mitä se olisi sijoituskohdepoimintaa harrastavassa rahastossa suuremmalla painoarvolla. Henkilöstöön kohdistuva riski on kuitenkin huomattavasti matalampi, kun omaisuudenhoito ei ole vain sijoituskohdepoimintaa tekevän yhden tai kahden ihmisen varassa. Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston sijoitusstrategiaan kuuluu laaja maailmanlaajuinen hajautus eri sijoituskohteiden välillä. Esimerkiksi Tasapainoisessa salkussa on eri sijoituskohteita yli kymmenen tuhatta kappaletta. Me Obsidossa uskomme, että maalaisjärkiperusteinen varainhoito, johon kuuluu maltilliset kulut ja systemaattinen sijoitustoiminta laajasti maailmanlaajuisesti hajauttaen tuottavan Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston osuudenomistajille parhaan mahdollisen lopputuloksen pitkällä aikavälillä. Hyvää syksyä toivottaen, Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Marjo & Sini * Lähteet: Rahastoraportti 2 / 2021 ja 7 / 2020, Kauppalehti 16.10.2021 ja 23.10.2021 |
