Tammikuuilmiöstä ja kuukausituotoista
Kulunut kuukausi oli osakemarkkinoilla erityisen, jopa poikkeuksellisen
hyvä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi nousi tammikuussa
taaloissa laskettuna ilman osinkoja 7,87 % ja osinkojen kanssa 8,01 %.
Nousu oli varsin rivakkaa varsinkin ottaen huomioon,
että edeltävä joulukuu oli taas puolestaan mm. Yhdysvaltojen
osakemarkkinoilla heikoin mitä oli nähty viimeisen 55 vuoden aikana.
Mutta kuinka yleistä on, että tammikuussa nähdään yleisesti
osakemarkkinoiden nousuja suhteessa muihin kuukausiin?
Jos markkinoiden uskomuksia on kuunteleminen, niin tämä on hyvinkin
todennäköistä. Osakkeiden nousulle tammikuussa on itse asiassa on
annettu (omaperäisesti) nimikin, eli tammikuuilmiö. Ilmiön mukaan
osakkeet nousevat muuta vuotta todennäköisemmin juuri tammikuussa,
jolloin myös osaketuotot ovat hyviä. Ilmiölle on mm. esitetty syiksi,
että sijoittajat
1. myyvät jouluun lopussa tappiolliset osakkeet pois veroetuja saadakseen ja ostavat takaisin osakkeita
tammikuun aikana
2. tasapainottavat salkkuja vuoden vaihteessa / tammikuun alussa,
3. käyttävät vuosibonuksensa osakeostoihin tammikuun alussa,
4. kaunistelevat salkkujaan ostamalla joulukuussa menneen vuoden voittajia ja myyvät heikosti
tuottaneita osakkeita.
No oli selitys mikä tahansa, niin uskomuksen mukaan tammikuussa osakkeiden tulisi siis nousta muuta vuotta rivakammin ja suuremmalla todennäköisyydellä. Jos ei muuta, niin strategian hyväksikäyttäminen ainakin tuntuu houkuttelevalta, koska onhan takana loistava tammikuu. Itse asiassa nyt nähty tammikuun tuotto on ollut paras 32 vuoteen ainakin Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla.
Yhdysvaltojen osakemarkkinoita tutkimalla väite tammikuuilmiön olemassa olosta saa ainakin hieman tukea. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että keskimääräisen tammikuun tuoton olleen parempi kuin keskimääräinen kuukausituotto (0,63 %) aikavälillä 1963 – 2019. Vieläkin parempia kuukausia ovat olleet huhti-, marras- ja joulukuu. Perää otoksessa pitää syyskuu, jonka aikana keskimääräiset tuotot ovat olleet ainoana kuukautena tappiolla.
Toinen oletus liittyen tammikuuilmiöön on se, että kurssit nousevat tammikuussa todennäköisemmin kuin vuoden muina kuukausina. 55 vuoden otoksen perusteella tammikuussa on noustu 61 % kaikista kuukausista. Tämä on hyvin lähellä kaikkien kuukausien keskiarvoa (60 %), mutta ei selvästi parempi. Paras kuukausista on ollut huhtikuu, jolloin nousuun on päädytty 73 % kerroista. Myös hieman parempia kuukausia ovat olleet maalis- ja marraskuu sekä jopa hieman yllättäen uskomuksen vastaisesti joulukuu. Perää on jälleen pitänyt syyskuu, jolloin nousu on tapahtunut noin 48 % kaikista kuukausista.
Lyhyen tutkimuksemme mukaan tammikuuilmiö on siis ainakin osittain havaittavissa Yhdysvaltojen isojen osakkeiden joukossa. Myös muiden kuukausien havainnot olivat kiinnostavia, mutta miten tästä voisi hyötyä?
Kuvaajista ensimmäisenä tulee mieleen yksinkertainen strategia, jossa markkinoilla ollaan kun nousu on alkamassa ja ollaan pois kun markkinat laskevat. Tai ainakin sijoitetaan enemmän rahoja ennen, kuin markkinat ovat todennäköisesti nousemassa. Toisaalta vielä yksinkertaisempi strategia olisi pysyä osakemarkkinoilla kaikkina muina kuukausina paitsi keskiarvollisesti tappiollisina syyskuina.
Tähän kaikkeen liittyy kuitenkin pieni haaste – ainakin psykologisesti ja ajallisesti. Otoksen perusteella joka toinen syyskuu on kuitenkin ollut voitollinen, jolloin markkinoilta poissaolo olisi ainakin hieman harmittanut, jos ei muuta. Toiseksi syyskuun havainnot ovat meidän tarkastelussa 55 vuoden ajalta. Kuvittele, että olisit aloittanut sijoittamaan vuonna 2009 ja olisit päättänyt hyödyntää tietoa syyskuiden keskimääräisestä tappiollisuudesta. Tämä olisi ollut ihan perusteltua, koska tuolloin oli tiedossa keskimääräinen syyskuun tuoton olleen -0,65% (1964-2008). No, fast forward vuodesta 2009 tähän päivään saakka asti jokainen syyskuu on tuottanut ilman osinkoja keskimäärin 0,86 % ja osinkojen kanssa 1,01 %. Edeltävä tekee korkoa korolle laskettuna aika ison loven tuottoon, jonka olisi saanut yksinkertaisesti vain olemalla markkinoilla kymmenen vuoden ajan! Eli vaikka historiassa jokin strategia olisi toiminut, niin se ei automaattisesti tarkoita sen toimimista myös tulevaisuudessa ainakaan systemaattisesti vuosittain. Tähän kun lisätään vielä kaupankäynnin kitkakulut, niin strategian käyttö ei ainakaan helpotu jatkossa.
Vaikka myös tammikuuilmiö havaittiin olevan ainakin osittain olemassa tässä otoksessa, niin myös sen hyödyntäminen on ollut välillä haasteellista. Esimerkiksi vuosien 2008 ja 2016 välillä yhdeksästä tammikuusta kuusi päätyi tappiolle, jolloin keskimääräinen tammikuun kuukausituotto oli osinkoineen noin -2 %. Strategian käyttäminen olisi vaatinut vähintään suurta kärsivällisyyttä heikosti menneen ajanjakson aikana eikä tulevaisuudestakaan ole mitään takeita.
Lopuksi
Ja taas yksinkertainen muistutus: ota osaa osakemarkkinoille vain sillä määrällä millä voit nukkua yösi levollisesti ajattelematta liikaa mitä markkinoilla tapahtuu. Onko oikea osakkeiden määrä sitten esim. 0%, 25%, 50%, 75% tai 100% kaikista sijoituksista riippuu täysin henkilökohtaisesta ajatusmaailmastasi suhteessa ei pelkästään tuottoon, mutta myös riskiin. Toiseksi, tasainen kuukausittain sijoittaminen takaa sen, että välillä ostat osakkeita hieman halvemmalla ja välillä taas hieman kalliimmalla, minkä lopputuloksena saadaan kuitenkin todennäköisesti ihan kelvollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Tällöin sijoittaminen on systemaattista eikä vaadi erityistä strategiaa tai onnistunutta markkina-ajoittamista, jossa onnistutaan lähinnä salkunhoitajien päiväunissa.
Hyvää alkanutta vuotta toivottaen,
Jani & Olli & Petteri & Juho & Jenni
Ps. Tutkimustulokset voivat toki olla erilaisia eri markkinoilla ja erilaisten osakkeiden joukossa (esim. pienet osakkeet). Emme väitä ettei kukaan voisi tai ole hyötynyt eri kuukausien välisestä tuottoeroista. Mutta sen me tiedämme, että eri kuukausituottojen ennustaminen ei ole millään lailla kärsivällisen sijoittajan kannalta tarvittavaa. Itse asiassa ennustamisella ja markkinoilta välillä kokonaan poistumisella todennäköisesti vain tekee hallaa sijoitustuotoille. Kun markkinoilta kerran lähtee kokonaan pois, niin sinne on aina vaikea palata takaisin: onko nyt oikea aika palata? Tuohon kysymykseen emme osaisi edes itse vastata, joten emme halua myöskään asiakkaidemme joutuvan saman kysymyksen eteen. Onneksi pitkäjänteinen sijoittaminen ei tarvitse onnistuakseen markkinoiden ajoittamista.
Kuvaajien ja kaavioiden lähteet: Thomson Reuters & Obsido Oy