Huomioitavaa rahastovalintaa tehdessä – kustannukset Kun ajatellaan sijoittajan saamaa tuottoa pitkällä aikavälillä, niin yksi suurimmista tuottoa selittävistä tekijöistä on sijoitustoiminnan kokonaiskustannukset. Jos kaksi sijoitusratkaisultaan lähellä olevaa vaihtoehtoa maksavat vuodessa esimerkiksi 1,0 % ja toinen 2,0 %, niin hyvin todennäköisesti maltillisemman kustannuksen vaihtoehto tuottaa paremmin pitkällä aikavälillä. Kuluihin kannattaa siis aina kiinnittää erityistä huomiota sijoituskohdetta valittaessa. Varsinkin, koska kulut eivät aina ole selkeästi saatavilla tai ne voivat olla epäselvässä muodossa tai monimutkaisesti laskettu. Sijoitustoimintaan liittyviä kuluja ovat usein esimerkiksi omaisuudenhoitopalkkio sekä sijoituskohteiden hallinnointipalkkiot, mutta myös erilaiset tuottosidonnaiset palkkiot, merkintä- ja lunastuspalkkiot ja kaupankäyntikustannukset. Mistä sitten voi puolueettomasti tarkistaa eri sijoituskohteiden kustannuksia? Jos sijoituskohteena on Suomessa myytävänä olevia rahastoja, niin niiden juoksevat kustannukset voi tarkistaa parhaiten rahaston avaintietoesitteistä (löytyvät rahastoyhtiöiden kotisivuilta), joka on määrämuotoinen, eli samat tiedot ja samassa muodossa sisältävä kaikilla toimijoilla. Lisäksi avaintietoesitteessä on esitetty mahdollisesti veloitetut tuottosidonnaiset palkkiot. Alla kuvakaappaus, mistä kohtaa avaintietoesitteissä esitetyt kustannukset löytyvät yleisesti rahastoista. Lähde: Sijoitusrahasto-opas On hyvä huomioida, että alalla saatetaan puhua vain esimerkiksi 1 % rahaston hallinnointipalkkiosta, johon vielä kuitenkin pitää lisätä mahdollisia alla olevien sijoituskohteiden kuluja, tuottosidonnaisia palkkiota ja muita kuluja, jolloin päästään rahaston kokonaiskuluihin. Karkeasti ottaen sijoitus- ja urheilijarahastojen kokonaiskustannukset voi laskea yhdistämällä juoksevat kustannukset ja tuottosidonnaisen palkkion. Tämän lisäksi laittaessa rahastoon sisään rahaa tai ottaessa sitä pois voi joutua maksamaan merkintä- ja lunastuspalkkioita (näitä ei kaikissa rahastoissa ole, mutta osassa kyllä). Tuottosidonnainen palkkio voi määräytyä tiettynä prosenttiosana sijoituskohteen kokonaistuotosta tai sitten tietyn vertailukohdan ylittävästä tuoton osasta. Tuottosidonnaisen palkkion määräytymisperusteissa käytetään myös eri aikaperiodeja: jotkin rahaston veloittavat palkkiota esimerkiksi kuukauden tuotosta ja osa pidemmästä aikavälistä, jolloin mahdollinen ylituotto voi olla helpoimmin havaittavissa. Tuottosidonnaisen palkkion ongelmana voi olla, että rahaston tuotto asiakkaalle saattaa olla välillä reilusti miinuksella, mutta asiakkaalta on voitu silti laskuttaa historiallisesti tuottosidonnaista palkkiota. On myös hyvä huomata, että juoksevat kustannukset eivät pidä sisällään esimerkiksi rahaston kaupankäyntikustannuksia, joita ei tarvitse lain mukaan sisällyttää lukuihin, vaikka sijoittajalle nekin on oikeasti kustannuksia. Myöskään sijoituskohteiden lainauksesta saatavia tuottoja ei ilmoiteta avaintietoesitteissä (sijoittajan kannalta positiivinen tuotto). Kuten edeltävästä kappaleesta voi huomata, niin sijoittajan voi olla julkisistakin dokumenteista saatavilla tiedoilla vaikea tulkita, mitkä ovat sijoittajan kokonaiskustannukset tietyssä sijoitusvaihtoehdossa. Tämän vuoksi Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston toimintatapaan kuuluu kaikkien toimintaan liittyvien kustannusten ilmoittaminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja avoimesti, jotta osuudenomistaja on käytössään laaja tieto salkuista ennen rahastointipäätöksen tekemistä. Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastossa kaikki toimintaan liittyvät kustannukset on avattu maalaisjärkiperusteisesti nettisivuilla ja ne on ilmoitettu salkuittain (alla kuvakaappaus kustannuksista ja linkki nettisivuille. Ohessa linkki myös Obsido-rahastojen avaintietoesitteisiin). Yhteensä luku kertoo, kuinka paljon urheilijarahaston osuudenomistaja maksaa nettona laittaessaan varoja eri salkkuihin ja mistä kustannukset yhteensä muodostuvat. Kaikkeen sijoitus- ja liiketoimintaan liittyy aina perustellusti kuluja saatavaa palvelua vastaan, mutta kokonaisuudessaan sijoitusala ikävä kyllä omalta osaltaan ansaitsee huonon maineensa piilotettujen kustannusten osalta, joten haastakaa varainhoitajaa ja pyytäkää nähtäväksi kyseisen rahaston avaintietoesite ja kokonaiskulut kirjallisesti. Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston varainhoito perustuu maalaisjärkiajatukseen, että yksinkertainen on kaunista – varsinkin kulujen ilmoittamisessa. Hyvää talven jatkoa toivottaen, Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Marjo & Sini |