Sijoitusvaihtoehtojen ja varainhoidon vertailtavuus
Kaikki me olemme joskus olleet tilanteen edessä, jossa tuotetta tai palvelua ostettaessa pääsemme/joudumme valitsemaan itselle sopivimman vaihtoehdon saatavilla olevien tietojen perusteella. Hyvänä esimerkkinä tästä käy vaikkapa auton ostopäätös. Eri vaihtoehtojen välillä on varmasti olennaisia eroja, mutta myös vaikeammin havaittavia kohtia. Lisäksi vaihtoehdoista saatavilla olevilla tiedoillakin voi olla eroavaisuuksia. Tämän vuoksi voi olla iso haaste vertailla myös eri sijoitusvaihtoehtoja keskenään ja löytää ne olennaisimmat asiat, jotka erottavat toimijat toisistaan sijoitusalalla.
Vertailtavuutta eri sijoitusratkaisun välillä hankaloittaa erilaiset kulut, historiallisten tuottojen esitystavat ja sijoitusvaihtoehtojen sisältö, mutta myös sijoitustoimintaa tukevien palveluiden eri sisällöt. Tilannetta ei myöskään helpota osan alalla toimivien toimijoiden kirjava tapa esittää välillä asiat omia tuotteitaan suosivalla tavalla. Alle olemme koostaneet pari olennaista kohtaa, jotka yleisesti tulevat vastaan eri sijoitusvaihtoehtoja vertaillessa ja ainakin ne on hyvä ottaa huomioon vertailua tehtäessä.
Kuluista
On ensisijaisen tärkeää varmistaa, että harkittavassa ratkaisussa on esitetty kaikki sijoitustoimintaan liittyvät kulut. Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy yleisesti aina joitain kuluja, mutta ne tulee olla selvillä jo ennen kuin sijoittamisen aloittamista harkitaan, eikä vasta jälkikäteen (jos silloinkaan). Miksi kulut ovat sitten niin tärkeitä? Yksinkertaisesti kulut ovat aina pois sijoittajan saamasta tuotosta. Toki kuluja vastaan saadaan usein muutakin kuin pelkkä sijoitusratkaisu, mikä on erittäin tärkeää kokonaisuuden kannalta.
Sijoitustoiminnassa perinteisiä kuluja ovat omaisuudenhoitopalkkiot, tuottosidonnaiset palkkiot, sijoituskohteista aiheutuvat kulut, säilytys-, kaupankäynti- ja valuutanvaihtokulut. Se, että sijoittajalla on tiedossa sijoitustoimintaan liittyvät kulut, niin on myös ensisijaisen tärkeää ymmärtää miten kulut määräytyvät. Esimerkiksi tuottosidonnaisenpalkkion kohdalla on varsin tärkeää selvittää tuottopalkkion olevan reilu niin asiakkaan kuin omaisuudenhoitajankin kannalta. Tuottosidonnaisen palkkion idea on yleisesti palkita omaisuudenhoitajaa tuloksesta, jossa hän on pärjännyt paremmin kuin markkinat yleisesti. Erityisen tärkeää on verrata tulosta (johon tuottosidonnainen palkkio perustuu) pitkällä aikavälillä, koska lyhyellä aikavälillä tuotot voivat hetkellisesti olla markkinoita parempia ja mitä lyhyempi vertailuaika on niin sitä suurempi on myös sattuman mahdollisuus tuoton ansainnassa. Jos tulos on pitkällä aikavälillä parempaa, niin silloin voi olla reiluakin jakaa saavutettua hyötyä asiakkaan ja varainhoitajan välillä, mutta ei lyhyellä aikavälillä.
Tuotoista
Varainhoitajien ja eri sijoitusvaihtoehtojen vertailussa yleinen vertailukohta on saavutettu historiallinen tuotto. Sijoitustoiminnassa menneet tuotot eivät toki koskaan ole mikään tae tulevaisuuden tuotoista, mutta toisaalta varsinkin tarkasteluaikaperiodin ollessa pitkä, niin menneet tuotot kuvaavat kuitenkin hyvin varainhoitajan menestystä pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä miltei kuka tahansa voi pärjätä välillä hyvin, mutta vasta pitkällä aikavälillä voidaan sanoa jotain varainhoitajan aidosta menestyksestä. Esimerkiksi yhden vuoden otannalla ei voida sanoa yhtään mitään varainhoitajan menestyksestä.
Lisäksi tuottoja pitää verrata samalta aikahorisontilta, jotta kaksi kohdetta on vertailukelpoisia. Jos esimerkiksi vaihtoehto A on tuottanut 10 % vuodessa aikavälillä 1.1.2000 – 31.12.2018 ja Vaihtoehto B 20 % vuodessa aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2018, niin ei voida mitenkään sanoa tällä havainnolla Vaihtoehdon B olleen parempi tuoton osalta. Vaihtoehtoa A ja B pitäisi vähintään verrata samalta aikaväliltä (1.1.2010 – 31.12.2018), jotta tulokset olisivat edes jotenkin vertailukelpoisia.
Aikaperiodien ohella toinen tärkeä seikka on varmistaa, että esitetyt tuotot sisältävät kaikki kustannukset, jolloin puhutaan sijoittajan saamasta nettotuotosta. Eli varmistua siitä, että esitetyissä tuotoissa on sisällä esimerkiksi kaupankäyntikustannukset, tuottosidonnaiset sekä omaisuudenhoidon palkkiot. Lisäksi on hyvä varmistua, että esitetty tuotto on tehty oikealla rahalla eikä vain historiassa testatulla virtuaalisalkulla tai pienen pääoman henkilökohtaisella salkulla. Edeltävä on sen vuoksi tärkeää, koska eihän kukaan esittäisi huonosti testeissä mennyttä salkkua sijoitusvaihtoehdoksi. Tämän vuoksi on suuri vaara, että esitetyksi sijoitusvaihtoehdoksi tarjoillaan vain testeissä hyvin mennyttä vaihtoehtoa, mikä ei luonnollisesti ole tae tulevaisuuden todellisesta menestyksestä. Sijoittamisen kitkakuluista johtuen usein edellä mainitut strategiat menestyvätkin heikommin verrattuna niiden testituloksiin, kun ne aloittavat sijoittajille avoimen sijoitustoiminnan.
Riskitasoista
Tuottokohdassa mainittiin, että on erityisen tärkeää, että kohteita vertaillessa tuotot ovat samalta aikaperiodilta ja, että ne sisältävät kaikki kulut. Lisäksi on tärkeää varmistua, että vertailtavien sijoituskohteiden tuotot on saavutettu edes suurin piirtein samalla riskitasolla. Havainnollisesti ei esimerkiksi ole mitään mieltä verrata banaaneja omenoihin. Molemmat ovat kyllä hedelmiä, mutta aivan erilaisia. Samoin varainhoidon ratkaisut voivat kyllä molemmat liittyä sijoittamiseen, mutta täysin eri riskitasolla ja sisällöllä. Esimerkiksi hyvin osakepainoisen sijoitusvaihtoehdon vertaaminen korkopainotteiseen vaihtoehtoon ei oikeastaan kerro mitään järkevää näiden kahden välisistä eroista. Hyvänä aikana osakepainoinen vaihtoehto tuottaa todennäköisesti paremmin, mutta korkeammalla riskitasolla. Korkeampi riskitaso voidaan todeta tuottojen korkeampana heilahteluina (päivän, kuukauden tai vuoden ajalta tuottojen heilahtelut) tai suurimpina tappioina. Esimerkiksi epävarmoina aikoina enemmän osakkeita sisältävä vaihtoehto voi laskea kymmeniä prosentteja enemmän kuin vahvasti korkopohjainen ratkaisu.
Riskitasosta ei kuitenkaan kerro vain tuottojen heilunta. On mahdollista, että pitkään kaksi sijoituskohdetta voivat näyttää tuottojen heilunnalla mitattuna täysin identtisiltä. On kuitenkin mahdollista, että nämä kaksi kohdetta poikkeavat sisällöltään täysin toisistaan vaikka pelkän kurssikäyrän perusteella ne olivatkin saman näköisiä. Toisessa vaihtoehdossa voi olla riskisempiä tai tuntemattomia sijoituskohteita sisällä, joiden käyttäytyminen voi olla vaikeasti ennustettavissa eri markkinatilanteissa On siis riskienhallinnallisesti tärkeää tietää niin sijoituskohteensa sijoitusstrategia kuin mihin instrumentteihin kyseisissä sijoituskohteessa itsessään sijoitetaan.
Lopuksi
Kuten sijoitustoiminnassa yleensäkin, niin maalaisjärkiperusteilla pääsee varainhoitajan ja sijoituskohteen valinnassa jo hyvin pitkälle. Kun valittu taho tai sijoituskohde on kustannuksiltaan avoin ja kohtalainen sekä helposti ymmärrettävissä oleva, niin silloin valintaprosessissa ollaan jo päästy pitkälle. Ainakin verrattuna sellaiseen vaihtoehtoon, jonka kustannuksista ei ole varmaa ja avointa tietoa tai sijoituskohde ei ole maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Tuotot ovat luonnollisesti erittäin tärkeitä kriteerejä valittaessa varainhoitajaa tai sijoitusratkaisua. Ensisijaisesti varainhoito on kuitenkin palveluliiketoimintaa, jonka avulla autetaan asiakas saavuttamaan hänen taloudelliset tavoitteet.
Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastoinnin sisältöön, nettotuottoihin ja kuluihin voit tutustua tarkemmin täällä.
Hyvää kesän odotusta toivottaen,
Jani & Olli & Petteri & Juho & Riikka
