Yleisestä vallitsevasta tilanteesta
Joskus on kuultu sanottavan, että ”joinain aikoina ihmisten elämässä tapahtuu yhdessä kuukaudessa enemmän kuin tavallisesti kokonaisen vuosikymmenen aikana”. Tämä lause kuvaa vallitsevaa tilannetta erittäin hyvin tai ainakin tältä on viime aikoina tuntunut. Vuoden 2020 alusta lähtien uutisten huomio on keskittynyt lähes kokonaisuudessaan maailmanlaajuiseen koronaviruspandemiaan ja sen etenemiseen. Todennäköisesti Kiinasta vuoden 2019 loppupuolella alkunsa saanut koronaviruksen globaali leviäminen on vaikuttanut hyvin laajasti (negatiivisesti) niin kansakuntien ja yritysten tilanteeseen kuin yksittäisten ihmistenkin elämään. Virustartuntoja ja niistä aiheituvia kuolemia vastaan taistelussa valtaosa maista ovat sulkeneet rajansa ja osa rajoittaneet myös kansalaisten liikkumista ja yritysten toimintaa. Yleisesti suurin huoli on ollut terveydenhuollon kantokyvystä kriisin edetessä, mikäli varsinkin tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaisi hallitsemattomasti.
Tätä kirjoittaessa virustartuntojen määrät ovat jo kasvaneet eksponentiaalisesti useissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, mutta vastakohtaisesti on todella positiivista, että monessa maassa myös tartuntamäärät, sairaalahoitoa tarvitsevien ja kuolleiden määrät ovat lähteneet selvään laskuun. Alla esimerkiksi Euroopan pahiten kärsineiden maiden Italian ja Espanjan todettujen uusien tartuntojen määrän kehittyminen (absoluuttiset määrät ovat todellisuudessa huomattavasti isompia).
Pohjoismaissa koronatilanne on edennyt ainakin muutaman viikon Etelä-Eurooppaa jäljessä ja kenties hieman rauhallisemmin. Esimerkiksi meillä Suomessa tilanne on kehittynyt verrattavan tasaisesti ilman suurta kiihtymistä ainakin verrattuna moneen muuhun maahan. Alla kuvaajassa on esitetty Pohjoismaista mm. Suomen (sininen väri) ja Ruotsin (vaalean sininen) tehohoitoa tarvinneiden kansalaisten määrä suhteutettuna väkilukuun. Vaikka pandemian kehitystä on vielä mahdotonta ennustaa tulevaisuuteen, niin kuvaajasta nähdään, että ainakin huhtikuun alusta laskien Suomessa tehohoitoa tarvinneiden määrä on tasaantunut ja lähtenyt jopa maltilliseen laskuun. Ruotsissa käyrän nousu on ollut voimakkaampaa, mutta myös siellä määrä on viime päivinä tasoittunut. Tulevaisuuden kehityksestä voidaan esittää vain arvauksia (ja erityisesti toiveita), koska asiantuntijoiden ja eri maidenkin mielipiteet sekä toimet koronakriisissä eroavat toisistaan hyvin merkittävästi.
Taistelulla yhteistä vihollista vastaan on kuitenkin ollut ja tulee olemaan myös valtava vaikutus taloudelliseen aktiivisuuteen maailmanlaajuisesti. Valtiot ja keskuspankit ovat rakentaneet tukipaketteja, jotta voitaisiin välttää suurimittaiset konkurssiaallot ja turvata edes osittain yksittäisten ihmisten toimeentulo kriisin keskellä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uusien työttömien määrän kasvu on ollut ennätys nopeaa. Samoin kansalaisten kuluttamisessa on tapahtunut todella iso leikkaus ravintoloiden ja hiihtokeskusten pysyessä kiinni sekä ihmisten vähennettyä merkittävästi lähes kaikkien palveluiden käyttöä (parturit, hierojat, fysioterapeutit jne.). Ainoastaan oikeastaan nettikaupat ja verkkotilaaminen on ollut kasvussa ja kaikki muut liiketoiminnan alueet ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeuksissa. Tämä kaikki on pois normaalista talouden kierrosta, mikä pitää yhteiskunnan liikenteessä. Tilanne on valitettavasti vielä kaukana ratkaistusta, eikä tuskin kenelläkään ole esittää yhtä ja ainoaa oikeaa tietä ulos tästä tragediasta – inhimillisesti tai taloudellisesti. Positiivista on kuitenkin se, että harvoin maailman valtioilla ja yksittäisillä ihmisillä on ollut yksi yhteinen vihollinen ja tavoite ratkaista vallitseva tilanne kaikkien kannalta kestävästi.
Sijoitusmarkkinat
Talous- ja sijoitustoiminta ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, minkä vuoksi pääomamarkkinoilla on ymmärrettävästi vallinnut suuri epävarmuus tulevasta koronasta johtuen. Keskuspankkien ja valtioiden poikkeuksellisen suuret toimet ovat onneksi rauhoittaneet selvästi sijoitusmarkkinoita (ainakin hetkellisesti, tulevaisuutta ei kukaan valitettavasti osaa ennustaa). Kokonaisuudessaan markkinat ovat laskeneet jokaisella isolla maantieteellisellä alueella (per 29.4.2020), mutta alueiden välillä on ollut isoja eroja. Suhteellisesti vähiten ovat laskeneet yhdysvaltalaiset (-5,2 %, purppura viiva) ja Tyynenmeren alueen (sis. Japani, -12,5 %, punainen) osakkeet. Heikoiten ovat menestyneet eurooppalaiset (-16,0 %, vaalean sininen) ja kehittyvien markkinoiden osakkeet (-14,2 %, vihreä). Koko maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI All Country World -indeksi on laskenut euroissa noin 9,3 % (oranssi alue). Suomessa osakkeet ovat laskeneet 9,7 % (sininen).
Osakekurssit laskivat kriisin seurauksena erityisen jyrkästi helmikuun puolivälistä lähtien aina maaliskuun loppupuolelle. Kuvaavaa on, että esimerkiksi maailman osakemarkkinoita laajasti seuraava MSCI ACWI -indeksi laski euroissa vuoden alusta matalimpaan noteeraukseen noin 28,9 % (1.1.–23.3.2020). Tämä on historiankin valossa erittäin poikkeuksellista.
Toisaalta osakekurssit kääntyivät kuitenkin negatiivisen uutisvirran keskellä vahvaan nousuun maailmanlaajuisten osakemarkkinoiden noustessa noin 27,5 % (24.3. – 29.4.2020). Kukaan ei tosin tiedä jatkuuko osakkeiden nousu vai tuleeko uusi laskujakso tulevaisuudessa tilanteen kehittyessä.
Edeltävä kuvaa erityisen hyvin kuinka vaikeasti ennustettavia osakemarkkinat ovat varsinkin suurempien markkinamullistusten aikana. Vaikka uutisvirta voi olla erittäin heikkoa, niin osakkeet saattavat siitä huolimatta nousta (tai laskea), mikä aiheuttaa sijoittajille potentiaalisen vaaran, jos tekee isoja liikkeitä markkinamullisten aikana. Jos yksittäisenä päivänä osakemarkkinat nousevat esimerkiksi 10 % ja juuri tuona päivänä on pois osakemarkkinoilta voi tällä olla iso vaikutus sijoittajan kokonaistuottoon. Toki tuuri voi käydä myös toiseen suuntaan ja suuri laskupäivä voi välttyä olemalla pois markkinoilta.
Lopuksi
Lähitulevaisuutta on tässä tilanteessa (ja muutenkin) täysin mahdotonta ennustaa. Mikäli koronaviruksen vuoksi taloudellinen aktiivisuus pysyy alhaisena pitkään, on sillä varmasti kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten, yritysten ja maiden taloudelliseen tilanteeseen sekä pörssikurssien kehittymiseen. Näin ollen yleisesti ottaen sijoitussalkut eivät ole immuuneja ympäröivälle talous- tai pääomamarkkinoiden kehitykselle. Vaikka tällä hetkellä on äärimmäisen vaikea katsoa asioita pitkällä aikavälillä, niin ainakin historiallisesti pääomamarkkinat ovat palautuneet suuristakin mullistuksista taas kasvu-uralle. Kukaan ei osaa sanoa, koska tämä tapahtuu tai millainen tie meillä on edessämme. Kuten yritystoiminnassa ja elämässä, myös sijoitustoiminnassa on vain pakko uskoa, että tulevaisuus on parempi kuin tänään vallitseva tilanne.
Olemme erittäin ylpeitä osuudenomistajien yleisistä reaktioista markkinoiden heilunnan keskellä. Voimme sanoa, että on hyvin poikkeuksellista yleisesti ottaen sijoittajien keskuudessa, että varsinkin maaliskuun kurssilaskun aikana te osuudenomistajat ette juuri tehneet muutoksia sijoitussalkkuihin, vaan jatkoitte oman pitkän aikavälin sijoitusstrategian toteuttamista samalla lailla kuin ennen kriisiäkin. Toki voi olla perusteltua mm. nostoajasta, varallisuuden määrästä ja muista henkilökohtaisista tekijöistä riippuen joskus tehdä muutoksia omien sijoitusten sisältöön, kun rahastoinnin nostoaika lähenee alkamista uran loppumisen häämöttäessä.
Myös me Obsidossa olemme sitoutuneet toteuttamaan pitkän aikavälin varainhoitoa osuudenomistajille tavalla, jolla olemme aiemminkin kommunikoineet toimivamme: Obsidon sijoitustyyliin ei kuulu markkinoiden lyhyen aikavälin suunnan arvaaminen ja kustannuksia aiheuttava turha kaupankäynti, joten keskitymme edelleen pitkäjänteiseen varainhoitoon, jossa sijoitustoimintaa ylläpidetään etukäteen suunnitellulla tavalla. Kriisin aikana olemme pyrkineet välttämään tarpeetonta kaupankäyntiä ja tasapainoittamaan salkkuja merkintöjen, siirtojen ja lunastusten avulla. Näin toimimalla uskomme saavuttamamme parhaan mahdollisen lopputuloksen osuudenomistajille pitkällä aikavälillä.
Terveyttä ja hyvää kevään jatkoa toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Kata & Marjo
