Kriisitilanteiden vaikutus sijoitusmarkkinoihin historiassa ja Venäjän hyökkäyssota
Vallitseva tilanne Ukrainassa on edelleen surullinen. Venäjän aloittama hyökkäyssota on jatkunut jo yli kaksi vuotta, eikä sodalle näy edelleenkään loppua. Sodan inhimilliset kärsimykset ovat olleet valtavat. Onneksi useat länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa niin humanitaarisesti kuin sotatarvikkeinkin. Viimeiseksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia antoivat Ukrainalle merkittävät sotatarviketukipaketit, joilla pyritään helpottamaan Ukrainan taistelua vihollista vastaan. Myös sodan taloudelliset seuraukset ovat olleet mittavia ja muutenkin sodasta on ollut laajoja seurauksia yleiseen geopoliittiseen tilanteeseen.
Myös sijoitusmarkkinoille sodalla on ollut vaikutuksia, niin kuin historiallisesti sodilla ja kriiseillä on usein ollut. Kirjoitimme hieman yli kaksi vuotta sitten Venäjän juuri aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan siitä, miten yleisesti sodat ovat vaikuttaneet sijoitustoimintaan. Vaikka edelleen koemme, että aihe on haastava, niin silti haluamme tuoda urheilijarahastoijille lisätietoa siitä, miten historiassa sijoitusmarkkinat ovat reagoineet sotiin/kriiseihin ja miten sijoitusmarkkinat ovat reagoineet tällä kertaa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alussa sekä sen aikana.
Historiallisesti katsottuna markkinoiden reagointi kriiseihin on ollut hyvin vaihtelevaa, joskin sijoitusmarkkinoiden suunta on pääasiassa ollut aluksi alaspäin (alla oleva taulukko). Keskimäärin kriisien puhjettua Yhdysvaltojen osakemarkkinat (S&P 500 -indeksi) on laskenut ensimmäisenä päivänä noin 1,2 % ja lasku kokonaisuudessaan on ollut keskimäärin noin 5,0 %. Kriisin alkamisesta laskien osakemarkkinat ovat saavuttaneet matalimman tason keskimäärin 22 päivän päästä ja keskimäärin 47 päivän jälkeen markkinat ovat toipuneet vähintään alkutasolleen.
Yksittäiset kriisit ovat toki olleet huomattavasti keskiarvosta poikkeavia. Esimerkiksi japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin yhdysvaltalaiset osakkeet laskivat noin 19,8 %. Laskusta toipuminen ennen iskua havaittuun tasoon kesti lähes vuoden (307 päivää). Kuuban ohjuskriisissä markkinat laskivat noin 6,6 % ja toipuminen kesti 18 päivää. Irakin hyökättyä Kuwaitiin markkinat laskivat noin 16,9 % ja palautuminen kriisiä edeltävään tasoon kesti noin 200 päivää. Edeltävät ovat vain esimerkkejä menneistä kriiseistä ja antavat vain perspektiiviä siihen, millainen tie markkinoilla voi olla edessä, kun kriisit puhkeavat.
Kun tarkastellaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksia sijoitusmarkkinoille, niin noin kaksi viikkoa hyökkäyksen käynnistymisestä varsinkin eurooppalaiset ja suomalaiset osakemarkkinat reagoivat vahvasti kriisiin. Eurooppalaiset osakemarkkinat laskivat noin 8 % (vaalean sininen käyrä) ja suomalaiset yli 12 % (sininen käyrä). Maailman osakemarkkinoiden reaktio oli huomattavasti laimeampi: maailmanlaajuiset osakemarkkinat päätyivät noin lähtötasolleen eikä laskuja nähty aikaperiodilla (oranssi käyrä). Tämä saattoi olla seurausta siitä, että sota puhkesi Euroopan rajoilla eikä sillä ainakaan heti ollut yhtä suurta globaalia vaikutusta.
Kun tilannetta tarkastellaan kokonaisuudessaan sodan alkamisesta lähtien aina maaliskuun 2024 loppuun asti, niin suomalaisia osakemarkkinoita lukuunottamatta osakkeet ovat noussseet selvästi parin vuoden takaisesta lähtökohdasta. Esimerkiksi eurooppalaiset osakkeet ovat nousseet yli 20 % (vaalean sininen käyrä) ja globaalit osakemarkkinat yli 24 % (oranssi käyrä). Suomalaiset osakkeet (sininen käyrä) eivät ole päässeet mukaan nousuun, vaan tällä aikaperidilla ne ovat edelleen noin kaksi prosenttia matalammalla tasolla, kuin sodan alussa.
Kuten usein sijoittamisessa, niin myös menneet pari vuotta ovat osoittaneet kansainvälisen hajauttamisen hyödyt. Mikäli kaikki varat olisivat olleet kotimaisilla osakemarkkinoilla, niin tulos olisi ollut merkittävästi heikompi verrattuna havaittuun maailman osakemarkkinoiden tuottoon. Toki kukaan ei tiennyt tätä varmaksi kriisin alkaessa eikä kukaan tiedä myöskään tulevasta pärjääkö suomalaiset osakemarkkinat kansainvälisiä osakemarkkinoita paremmin vai heikommin. Onneksi menestyvässä sijoittamisessa ei tarvitse ottaa kantaa vain yhden maan osakemarkkinoihin, vaan sijoitukset voi (ja ehkä kannattaakin) hajauttaa maantieteellisesti eri maihin ja maanosiin. Osakesijoitusten toipuminen myös Euroopassa on ollut hyvin voimakasta, mikä on taas puolestaan hyvä muistutus markkinoiden yllätyksellisyydestä ja niiden tulevaisuuden oikein ennustamisen vaikeudesta (mahdottomuudesta).
Tässä tilanteessa on edelleen mahdotonta ennustaa oikein miten ensinnäkin sota Ukrainassa tulee kehittymään jatkossa ja toiseksi millaisia vaikutuksia sodalla on tulevaisuudessa sijoitusmarkkinoiden suuntaan. Tottakai kaikki toivovat, että sota loppuisi (Ukrainan kannalta oikeudenmukaisesti) ja rauhanaika palaisi Euroopan rajoille. Ikävä kyllä myös tulevaisuudessa on hyvin todennäköistä, että kriisejä tulee eteen säännöllisen epäsäännöllisesti: emme vain tiedä koska, missä ja minkälaisia tulevaisuuden kriisit tulevat olemaan. Kuitenkin ainakin historiallisesti kriisien aiheuttamista markkinalaskuista on toivuttu pitkällä aikavälillä, mikä onkin sijoittamisessa hyvin merkittävä havainto. Edelleen suositamme kuitenkin sijoittamaan omista varoista ja/tai urheilijarahastoinnista vain sen osan osakemarkkinoille (riskitason valinta), jonka kanssa pystyy nukkumaan yönsä hyvin tapahtui markkinoilla sitten mitä tahansa.
Hyvää kevään odotusta toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Sini & Tinttu
