Säännöllisen sijoittamisen aloittaminen & ajoittaminen
Sanotaan, että tärkeintä sijoittamisessa on aloittaminen. Tämä on ihan loogista, koska ilman aloittamista ei varoille voi saada tuottoa. Kuitenkin mieleen tulee, että voitaisiinko lopputulosta parantaa yrittämällä ajoittaa säännöllisen sijoittamisen aloittaminen suotuisaan aikaan? Ainakin nopeasti ajateltuna sijoittaminen olisi mukava aloittaa silloin, kun kurssit nousevat ja sijoitettu pääoma kasvaa. Toisaalta aloittaminen voisi tuntua epämiellyttävältä, jos kurssit kääntyisivät heti laskuun aloittamisen jälkeen. Ja mitä järkeä ylipäätänsä olisi edes aloittaa sijoittamista silloin, kun markkinat tulevat laskemaan? Näin ollen tekisi mieli ennustaa milloin on paras hetki aloittaa sijoittaminen, koska hyvä lopputulos vaatii tämän – eikö niin?
Testasimme millainen lopputulos eri aikoina aloitetulla säännöllisellä osakesijoittamisella olisi ollut. Esimerkkilaskelmassa testattiin miltä näyttäisi lopputilanne Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jos joka kuukauden alussa oltaisiin sijoitettu 500 euroa 15 vuoden ajan. 15 vuoden ajanjakso valikoitui sillä ajatuksella, että sijoittaminen alkaisi 20-vuotiaana, jolloin usean urheilijan ammattilaisuus alkaa, ja loppuisi 35-vuotiaana, jolloin vastaavasti urheilijan urasta on todennäköisesti ainakin suurin osa jo takanapäin. Tässä esimerkissä ehdittäisiin sijoittaa yhteensä 90 000 euroa (500 *15 vuotta * 12 kk = 90 000). Aloitusajankohtina käytettiin vuosia 1988 – 2003, jolloin 15 vuoden sijoitusperiodit loppuivat vastaavasti vuosina 2002 – 2017.
Kuva 1 S&P 500 -indeksi, laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia kuluja. Lähde: Obsido Oy & Reuters
Ehkä hieman yllättäen kuvaajasta voidaan sanoa, että etukäteen ei tiedä mitä seuraavan viidentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan markkinatilanteesta riippumatta. Esimerkiksi teknokuplan ollessa korkeimmillaan ei ainakaan näin jälkikäteen olisi tuntunut ensiajatuksena mielekkäältä ajankohdalta aloittaa sijoittamista. Tuolloin pörssikurssit olivat käsittämättömän korkealla, jonka seurauksena parin seuraavan vuoden ajan osakkaiden hinnat laskivat merkittävästi. Tästä huolimatta kuplan huipulla vuonna 2000 aloitettu sijoittaminen olisi miltei tuplannut sijoitetut varat 15 vuoden aikana (loppuarvo 178 000)!
Toisaalta heikoin tulos olisi saavutettu aloittamalla säännöllinen sijoittaminen vuonna 1994. Kurssien puolesta tuolloin oli suhteellisen rauhallista, eikä pörssikurssien hinnatkaan suhteessa esimerkiksi yritysten tuloksiin olleet suhteettoman korkealla. Vuonna 1994 sijoitetut varat olisivat ehtineet kasvaa hieman yli 102 000 euroon, eli tuottoa olisi kertynyt sijoitetulle pääomalle noin 12 000 euroa. Lopputulos on silti sinänsä hämmästyttävän hyvä, koska sijoitusaika olisi loppunut vuoden 2008 finanssikriisin pahimpaan aikaan, joka oli miltei huonoin mahdollinen aika historiallisesti olla osakemarkkinoilla. Tuolloin kurssit olivat tippuneet vuoden 2007 huipusta jo noin 40 %. Lisäksi välissä oli vielä teknokuplan puhkeamisen seurauksena alkanut merkittävä pörssikurssien lasku.
Näin ollen suurin vaikutus saavutettuun loppusummaan näyttäisi olevan sijoituksen loppuhetkellä vallitsevalla markkinatilanteella, eikä niinkään aloittamisen ajankohdalla. Tulevan markkinatilanteen ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on todella haastavaa (lue: mahdotonta), joten esimerkiksi vuonna 1994 olisi ollut täysin toivotonta ennustaa vuoden 2008 finanssikriisiä.
Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että kriiseistä huolimatta millään tarkastellulla 15 vuoden säästö/sijoitusajalla tuotto ei olisi jäänyt negatiiviseksi. Vaikka tämä ei ole tae tulevasta, niin esimerkki puoltaa seikkaa, että ei kannata liikaa tuijottaa aloitushetkellä vallitsevia pörssikursseja tai talouden tilaa, vaan keskittyä siihen mihin voi itse vaikuttaa. Omassa kontrollissa on kuitenkin se, kuinka paljon laittaa kuukausittain säästöön ja kuinka systemaattisesti suunnitelmaa on valmis seuraamaan.
Aloittamisen ajoittamisella on myös potentiaalinen vaara sijoittajalle viivästyttää varallisuuden karttumista. Ensin sijoittaja saattaa jäädä odottamaan hetkeä, jolloin markkinat kääntyvät laskuun, jotta saisi parhaimman mahdollisen aloituksen sijoituksille. Mitä tehdä tilanteessa, jossa vuosien odottamisen jälkeen markkinat eivät käännykään lainkaan laskuun? Sijoittamiseen varatut rahat ovat olleet parhaimmassa tapauksessa odottamassa tilillä. Pahimmassa ne ovat hyvin mahdollisesti jo menneet kulutukseen. Ainakin itsellä rahareikiä kyllä löytyy, jos tilillä vain on ”tarpeettomia” euroja lojumassa… Ja kun vihdoin odotuksen jälkeen markkinat kääntyvät laskuun, niin sitten sijoittajan pitää vielä osata arvioida koska markkinat ovat siinä pisteessä, jolloin kurssilasku on pysähtynyt sijoituksen tekemiseksi ja uusi nousu voi alkaa. Ja miten sitten, kun markkinat ovat jatkaneet nousuaan laskun jälkeen – koska pitää hypätä taas pois tai ainakin lopettaa uuden rahan sijoittaminen, että sijoitetut varat eivät pienentyisi tulevan laskun seurauksena? Noh, ainakin itselle tämä kaikki tuntuu liian vaikealta varsinkin, kun ei ole olemassa kristallipalloa, jolla voisi ennustaa markkinan liikkeitä. Ehkä helpompi ratkaisu voisi olla seurata pitkäjänteisesti laadittua suunnitelmaa.
Lopuksi
Taitaa olla totta, että tärkeintä sijoittamisessa on aloittaminen. Toisaalta yhtä tärkeää sijoittamisen aloittamisen jälkeen on pitää kiinni säännöllisestä sijoittamisesta oli markkinatilanne ympärillä mikä tahansa. Tällöin tulee ostettua välillä hieman halvempaan hintaan ja välillä hieman korkeampaan hintaa, mutta pitkällä aikavälillä tilanne näyttää tasoittuvan merkittävästi. Vaarallisinta vaurastumisen kannalta taitaa olla jäädä odottamaan oikeaa hetkeä aloittaa sijoittaminen ja varsinkin katkaista aloitettu säännöllinen sijoittaminen.
Parasta onnistuneessa pitkäaikaissäästämisessä ja -sijoittamisessa on se, että markkinoiden liikkeitä ei historian valossa ole edes tarvinnut ennustaa. Historiallisesti on ollut tuoton kannalta jopa parempi, että uskaltaa ummistaa silmänsä markkinoiden tilasta kertovilta uutisilta – oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Ainakin näin jälkikäteen tarkasteltuna aloitusajankohdalla on ollut vain vähän merkitystä pitkän aikavälin lopputulokseen ja parhaan hetken arvioiminen on ollut lähes mahdotonta. Etukäteen ei kukaan osaa sanoa millaiset olosuhteen vallitsevat markkinoilla esimerkiksi 15 vuoden päästä. Siksi tietty rohkeus ja optimismi ovat sijoittamisessa välttämätöntä, että uskoo asioiden olevan paremmin tulevaisuudessa, kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Näin on kuitenkin historiassa usein käynyt toteen ja pitkäjänteisyys on palkittu lopussa.
Hyvää kesän jatkoa toivottaen,
Jani, Olli & Juho
