Inflaatiosta
Inflaatio on ollut esillä jo jonkin aikaa, koska mm. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat näkyneet entistä selkeämmin taloudellisissa luvuissa. Inflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa rahan arvo ja sen ostovoima laskee. Eli esimerkiksi 5 vuotta sitten saman tavaran tai palvelun hinta saattoi olla huomattavasti matalampi, kuin mitä se on tällä hetkellä. Esimerkiksi parturissa käynti saattoi maksaa 20 euroa, kun se nyt maksaa 30 euroa. Jos samaan aikaan meidän tulotaso (palkka tai muut tulot) ei nouse, niin saamme kyllä kouraan yhtä paljon rahaa kuin aiemmin, mutta sillä ostaa vähemmän tavaroita tai palveluita kuin aiemmin.
Jo ennen hyökkäyssodan alkamistakin inflaatio (=hintojen nousu) näytti olevan länsimaissa kohonneella tasolla, mutta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi inflaatio on edelleen selvästi kiihtynyt lähihistoriaa korkeammalle tasolle. Inflaatio oli euroalueella vuonna 2022 7,1 % vuositasolla mitattuna ja vuonna 2023 5,5 % (mittauspiste syyskuu). Inflaatioluvut ovat olleet niin korkeita, että tavaroiden ja palveluiden ostaminen on tuntunut selkeästi enemmän kuluttajien kukkarossa. Inflaatio on onneksi ollut viime kuukausina laskusuunnassa, mutta se kuinka kauan Euroopassa eletään lähihistoriaa korkeamman inflaation aikaa, on kuitenkin edelleen hämärän peitossa.
Yleisesti ottaen meillä on usein vaihtoehto kuluttaa saamamme palkka nyt tai siirtää perustarpeiden ylittävää kulutusta eteenpäin laittamalla osa varoista säästöön. Maalaisjärjellä ajatellen kulutuksen siirtäminen tulevaisuuteen on houkuttelevaa, jos siitä odotetaan saatavan sopiva korvaus (toisin sanoen ostovoiman ja kulutuksen kasvaminen tulevaisuudessa) tai se tuo turvaa heikomman päivän varalle. Siksi inflaatio vaikuttaa olennaisesti myös sijoittamiseen ja riskinottamiseen.
Käteinen sopii kyllä hyvin lyhytaikaiseen varallisuuden säilyttämiseen, vaikka usein sen tuotto-odotus on matala. Käteisessä ihmisiä luonnollisesti houkuttaa, että varat ovat ainakin nimellisesti turvassa varallisuuden arvonheilunnalta vaikka ostovoima hieman laskisikin: en nimittäin usko, että moni meistä haluaisi saada esimerkiksi palkkansa sellaisessa muodossa, että sen arvo voisi muuttua jopa päivän sisällä merkittävästi. Toisaalta mikäli säästetyt varat haluataan pitää pitkään vain käteisenä patjan alla tai matala korkoisella pankkitilillä, niin historiallisesti rahan arvo on laskenut merkittävästi. Esimerkiksi alla olevassa esimerkissä on kuvattu 100 euron ostovoiman muutosta Suomessa lähes 24 vuoden aikana (vuosina 2000 – 2023 (syyskuun tilanne)). Keskimääräinen inflaatio on ollut tällä ajanjaksolla noin 1,9 prosenttia vuodessa, jonka vuoksi aikanaan 100 euron ostovoima oli enää 65 euroa vuoden 2023 syyskuussa. Toki tällä hetkellä vuosittainen inflaatiovauhti on edellä mainittua tasoa suurempi.
Lähde: Obsido Oy / Refinitiv
Euroopan keskuspankki tavoittelee pitkällä aikavälillä noin 2 % vuotuista inflaatiota, mutta kukaan ei voi varmasti sanoa mitä inflaatio tulee olemaan tulevaisuudessa. Historiassa on ollut ajanhetkiä, jolloin Suomessa inflaatio on ollut vielä huomattavasti korkeampi. Näinä ajan hetkinä käteisen pitäminen patjan alla tai tilillä (ilman merkittävää korkoa) olisi syönyt vielä merkittävästi enemmän kansalaisten ostovoimaa. Tämän vuoksi käteinen on erittäin harvoin hyvä sijoituskohde pitkällä aikavälillä.
Vaihtoehtoisesti varat voi sijoittaa enemmän riskiä sisältäviin korko- tai osakesijoituksiin, joista on myös saanut historiallisesti käteistä paremman inflaation huomioon ottavan reaalituoton pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vaikka osakesijoituksien arvonkehitys ei ole ollut yhtä suoraviivaista kuin korkosijoitusten, niin toisaalta niihin on liittynyt myös korkeampi tuotto-odotus.
Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että vuosien 1802 – 2021 aikana sijoitus Yhdysvaltojen osakemarkkinoille (kuvaajassa Stocks) olisi tuottanut reaalisesti noin 6,9 % vuodessa. Näin ollen kulutuksen viivästyttämisestä olisi saanut tällä aikavälillä mukavan korvauksen, vaikkakin nousu ei olisi ollut viivasuoraa (eikä varmasti näin ole myöskään tulevaisuudessa) ja matkalle olisi osunut isojakin arvonheilahteluita. Huomion arvoista on, että tällä hyvin pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen dollari on menettänyt arvostaan noin 1,4 % vuodessa. Myöskään kulta ei ole ollut merkittävä arvonkasvattaja noin 0,6 % vuotuisella tuotolla.
Lopuksi
Inflaatio on tekijä, joka usein huomaamattomasti nakertaa varallisuuttamme ja ostovoimaamme erityisesti käteisen osalta. Missään nimessä kaikkia varoja ei kuitenkaan kannata sijoittaa osakemarkkinoille vain siksi, että näin tulevaisuudessa olisi mahdollisesti enemmän varallisuutta ja samalla ostovoimaa. Esimerkiksi on aina hyvä pitää hätävarana oman elämän kustannustasoon sopiva määrä rahaa tilillä. Myös jos varoille on erityistarvetta lähitulevaisuudessa, niin näitä varoja ei kannata missään nimessä sijoittaa riskillisiin kohteisiin. Niillä varoilla, joilla ei ole korvamerkittyä käyttökohdetta ja joita ei tarvita elämisen kustannuksiin, voi olla perustua tavoitella inflaation ylittävää tuottoa esimerkiksi osakemarkkinoiden avulla. Yleisesti ottaen erityisesti nuoret pystyvät kantamaan enemmän riskiä ja tavoitella korkeampaa reaalituottoa, koska nuorilla on iän puolesta pidempi aikahorisontti, mikä tasoittaa sijoitusten heiluntaa pitkällä aikavälillä.
Hyvää talven odotusta toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Marjo & Sini
