Markkinoiden ennustamisesta – voiko vuoden alun tuotto ennustaa loppuvuoden markkinakehitystä?
Yksi sijoitusmaailmassa aika ajoin esillä oleva teema on tarkastella, ennustaako vuoden alun osaketuotto loppuvuoden kehitystä. Esimerkiksi on pohdittu tammikuun tuottojen vaikutusta: jos tammikuu on heikko, niin tarkoittaako se heikkoa loppuvuotta? Tai vastaavasti, jos tammikuu on vahva, niin voiko koko loppuvuosi päättyä menestyksekkäästi?
Voitaisiinko edeltävän perusteella kehittää esimerkiksi menestyvä strategia, jossa ollaan markkinoilla vain, jos tammikuun tuotto on ollut positiivinen ja pysytään poissa, jos se on ollut negatiivinen? Halusimme testata miten edellä mainittu strategia olisi toiminut maailman osakemarkkinoilla vuosien 1970 – 2024 aikana.
Testissä tarkasteltiin jokaisen vuoden tammikuun tuottoja ja niiden vaikutusta loppuvuoden kehitykseen (helmikuu – joulukuu). Havaitsimme, että tammikuun tuotot olivat positiivisia 34 kertaa 55 vuoden aikana ja negatiivisia 21 kertaa. Jos tammikuun tuotto oli positiivinen, niin keskimäärin osakemarkkinat tuottivat loppuvuoden aikana (helmikuu – joulukuu) noin 11,7 %, mikä ei lainkaan kuulosta hullummalta vuosituotolta. Tällä strategialla varat olisivat lähes 32 kertaistuneet 55 vuoden aikana.
Haaste yllä olevassa esimerkissä on, että markkinoiden keskiarvotuotto kaikkien vuosien osalta on ollut 11,6 % näiden 55 vuoden aikana. Koska välillä markkinat tuottavat hyvin loppuvuoden ajan vaikka tammikuu olisikin ollut tappiollinen, niin tällä on erittäin suuri vaikutus keskimääräiseen tuottoon. Niinäkin vuosina, jolloin tammikuun tuotto oli negatiivinen, niin keskimäärin osakemarkkinat tuottivat loppuvuoden aikana kuitenkin (helmikuu – joulukuu) 7,6 %. Jos taas sijoittaja olisi ollut markkinoilla koko 55 vuoden ajan, niin hänen varansa olisivat yli 177-kertaistuneet… Lisäksi tiedetään, että sijoitustoimintaan liittyy aina kuluja, kuten esimerkiksi kaupankäyntiin, tai veroja voitollisista kaupoista. Näiden vuoksi todellinen ero pitkäjänteisen sijoittajan ja ajoittamista yrittävän sijoittajan välillä voi siis olla vielä suurempi kärsivällisen sijoittajan eduksi, kuin mitä esimerkki antaisi olettaa.
Yllä oleva esimerkki havainnollistaa kuinka tärkeää on seurata omaa sijoitusstrategiaa ajan hetkestä toiseen ja kuinka vaikeaa on löytää yksittäinen taikakaava menestykseen. Kukaan ei tiedä mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan, mutta jos historia toistaan itseään, niin pitkällä aikavälillä kärsivällinen sijoittaja on saanut korvaukset ottamastaan riskistä, vaikka lyhyellä aikavälillä tuotot ovat heiluneet merkittävästikin.
Toki mielellään markkinoita osaisi ennustaa ja markkinoilta olisi aina pois, kun ne laskevat ja mukana vain silloin, kun ne nousevat. Tämä ei kuitenkaan taida olla mahdollista toteuttaa onnistuneesti ajan hetkestä toiseen kuin toiveunissa. Ajoittamisessa haasteena ei ole pelkästään osua oikeaan myyntiajankohdan kanssa, mutta myös koska kannattaa palata takaisin markkinoille. Kurssien laskiessa voi olla hankala psykologisesti palata markkinoilla, vaikka kuinka olisi etukäteen näin ajatellut toimia. Jälleen kerran vanha viisaus voisi olla, että on markkinoilla mukana sillä osuudella, jolla voi tavoitella omia tulevaisuuden tavoitteita ja jatkaa suunnitelman mukaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa tapahtui markkinoilla sitten mitä tahansa.
Hyvää kevään odotusta toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Sini & Tinttu & Jatta
