Yleisesti menneestä alkuvuodesta 2025 ja tilannekatsaus
Merkittävimmät uutiset ovat tavalla tai toisella liittyneet pääasiassa USA:n uuden presidentin Donald Trumpin toimintaan taloudessa, Ukrainassa ja sotilasliitto NATO:ssa. Trump on yrittänyt ”vaalilupauksiensa” mukaan tehdä olennaisia muutoksia USA:n liitännäisiin asioihin. Esimerkiksi presidentti Trump on yrittänyt osaltaan saada edistettyä rauhaa aikaiseksi Ukrainaan. Osana tätä prosessia mediassa on ollut esillä mahdollinen Ukrainan ja USA:n välinen sopimus Ukrainan mineraalivarantojen hyödyntämisestä. Tarkkaa tietoa sopimuksen ehdoista ei luonnollisesti ole saatavilla. Itse rauhaa ei olla saatu edistettyä konkreettisesti Ukrainaan, vaan tilanne on edelleen hyvin epävarma. Myöskään esillä ollut tulitaukoehdotus ei ole lehtitietojen perusteella edennyt toiminnan tasolle, vaan taistelut Ukrainassa ovat jatkuneet. Sotilasliitto NATO:n liittyen Trumpilla on ollut median mukaan vaatimuksia nostaa Euroopan maiden kustannusta sotilasliiton jäsenyydestä jopa 5 % kunkin maan bruttokansantuotteesta. Lisäksi hämmennystä on lisännyt USA:n sotilaalliseen tukeen liittyvä epävarmuus liittolaisten tukemisessa mahdollisen konfliktin aikana. Tämä on johtunut siihen, että Euroopassa valtiot ovat nostaneet suunnitelmiaan panostaa nopeasti oman puolustuskyvyn parantamiseen.
Myös talouspuolella presidentti Trumpin linjaukset ovat olleet hyvin merkittäviä ja ennen kaikkea ennalta-arvaamattomia. Talouteen liittyvät muutokset ovat koskeneet lähinnä tulliuhkauksia ja -toimenpiteitä, joiden kohteena ovat olleet niin vanhat liittolaiskumppanit Kanadasta ja Euroopasta, kuten myös aivan viime aikoina miltei kaikki maailman merkittävät taloudet. Esimerkiksi presidentti Trump ilmoitti aiemmin EU-maille 20 % tulleista, jotka astuisivat voimaan kuluvalla viikolla. Myös muita maita koskevia korkeita tulleja on esitetty toimeenpantaviksi. Maailmanlaajuiseksi perustasoksi on esitetty 10 % tullit. Luonnollisesti USA:n toiminta ei ole myöskään jäänyt ilman vastareaktioita ja suunnitelmia. Kiina on jo ilmoittanut vastaavansa tulleihin omilla tullimaksuilla. Eurooppa harkitsee myös vastaavia toimia. Tullien ja vastatullien asettamisessa on kuitenkin vaara kauppasotakierteestä, jossa on asiantuntijoiden mukaan erittäin vaikea nähdä voittajia, koska kauppasodilla on yleisesti maailman taloutta hidastava vaikutus.
Yllättävät käänteet tullipolitiikassa eivät kuitenkaan jääneet tähän. Trump ilmoitti viime viikon keskiviikkoiltana 90 päivän lykkäyksestä useimpiin maihin kohdistettujen tullien käyttöönotossa. Poikkeuksena Kiinalle asetetut tullit, jotka nostettiin huomattavasti ylöspäin samalla, kun myös Kiina nosti omia vastatullejaan USA:ta kohtaan. Ilmoitus laittaa tullit tauolle (pois lukien 10 % perustaso) tuli markkinoille yllätyksenä, koska Trump oli vahvasti ilmaissut vastustuksesta huolimatta pitävänsä kiinni suunnitelluista tulleista (myös Eurooppa ilmoitti pidättyvänsä ainakin toistaiseksi tullien asettamisesta). Ilmoitus tullien lykkäämisestä aiheutti markkinoilla välittömästi nopean nousun osakehinnoissa, mikä korostaa sitä, kuinka nopeasti – ja ennalta arvaamattomasti – markkinat voivat reagoida muuttuvaan uutisvirtaan. Markkinaheilunta on jatkunut myös seuraavina päivinä suuntaan ja toiseen.
Kokonaisuudessaan maailman sijoitusmarkkinat ovat ottaneet vastaan alkuvuoden aikana negatiivisesti USA:n ja presidentti Trumpin merkittävät toimenpiteet. Maailman osakemarkkinat ovat tällä hetkellä tasolla, joilla oltiin huhti- ja elokuussa 2024 (kuva alla). Epävarmuuden jatkuessa markkinat voivat liikkua kumpaankin suuntaan (niin laskuun kuin mahdollisesti myös nousuun) riippuen tulevista poliittisista ja taloudellisista kehityksistä.
Epävarmuus ja sijoitusten arvonmuutokset varsinkin alaspäin tuntuvat luonnollisesti usein epämiellyttäviltä, vaikka niiden tietäisikin kuuluvan osaltaan sijoittamisen erityispiirteisiin ja tapahtuvan säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos katsotaan historiaa taaksepäin, niin suurimpia pudotuksia markkinoilla on nähty aiemmin esimerkiksi lokakuussa 1987 Mustaksi maanantaiksi nimettynä päivänä, jolloin kurssit laskivat yhden päivän aikana noin 20 %. Myös korona-aikana, World Trade Centerin sortumisen ja investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen kurssit olivat jyrkässä alamäessä.
Historia ei ole toki mikään tae tulevaisuudesta eikä kukaan tiedä kuinka tai miten markkinat kehittyvät lähitulevaisuudessa. On hyvin mahdollista, että nyt nähty kurssilasku tulee jatkumaan tai sitten kurssit kääntyvät taas lähitulevaisuudessa ylöspäin. Alla on kuitenkin esitetty osakemarkkinoiden eri kriisitilanteita ja markkinoiden reaktioita tapahtumiin 1, 3 ja 5 vuoden horisontilla (salkussa kiinteästi 60 % osakkeita ja 40 % korkoja).
1-3 vuoden aikahorisontilla kriisien jälkeen markkinoiden suunta on ollut hyvin vaihteleva, mutta jo viiden vuoden jälkeen markkinat ovat nousseet selvästi ylöspäin kriisien jälkeen. Emme tietysti tiedä miten markkinat tulevat käyttäytymään tämän kriisin jatkuessa ja sen jälkeen. Historia antaa kuitenkin toivoa paremmasta pitkällä aikavälillä ja puoltaa suunnitelmallisen sijoittamisen toteuttamista. Sijoittaja, joka on seurannut niin sateella kuin auringon paisteessakin omaa sijoitussuunnitelmaansa, eli tässä esimerkissä 60/40 jakoa, on ollut lähes poikkeuksetta paremmassa tilanteessa kuin lähtötilanteessa eri kriisien jälkeen.
Osakesijoittaminen on hyvin riskillistä lyhyellä, esimerkiksi yhden vuoden, aikavälillä. Osakemarkkinat ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa tuottaneet heikoimmillaan -37 % (tumma palkki) ja parhaimmillaan 52 % (vaalea palkki) yhden vuoden aikana. Kun perspektiiviä laajennetaan eri kymmenen vuoden ajanjaksoihin, niin markkinat ovat tuottaneet parhaimmillaan 20 % ja heikoimmillaan -1 % yhden periodin aikana. Venyttämällä aikahorisonttia 20 vuoteen, niin heikoin (6,0 %) ja korkein vuosituotto (18 %) ovat historiallisesti lähentyneet toisiaan, jolloin myös mahdolliset tappiot ovat kääntyneet voitoiksi. Lisäksi mainittakoon, että tutkimuksessa käytetyn 75 vuoden aikaperiodilla ole ollut yhtäkään 20 vuoden periodia, jolloin osakesijoittaja olisi jäänyt Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla negatiivisiin tuottoihin. Siten voidaan sanoa, että osakemarkkinoiden riski (ja mahdollinen tuottopotentiaali) on todella suuri lyhyellä aikavälillä, mutta se on tasoittunut pitkällä aikavälillä.
Toki mielellään osakemarkkinoilta olisi aina pois, kun ne laskevat ja mukana vain silloin, kun ne nousevat. Tämä ei kuitenkaan taida olla mahdollista toteuttaa onnistuneesti ajan hetkestä toiseen kuin toiveunissa. Ajoittamisessa haasteena ei ole pelkästään osua oikeaan myyntiajankohdan kanssa, mutta myös koska kannattaa palata takaisin markkinoille. Kurssien laskiessa voi olla hankala psykologisesti palata markkinoilla, jos ei ole jo etukäteen muodostettua suunnitelmaa. Jälleen kerran vanha viisaus voisi olla, että on osakemarkkinoilla mukana sillä osuudella, jolla voi tavoitella omia tulevaisuuden tavoitteita ja jatkaa suunnitelman mukaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa tapahtui markkinoilla sitten mitä tahansa.
Nuorien säännöllisesti sijoittavien kannalta laskevat osakekurssit eivät välttämättä ole maailmanloppu. Alla olevassa esimerkissä testattiin miltä näyttäisi lopputilanne Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jos joka kuukauden alussa oltaisiin sijoitettu markkinoille 500 rahaa 15 vuoden ajan. 15 vuoden ajanjakso valikoitui sillä ajatuksella, että sijoittaminen alkaisi 20-vuotiaana, jolloin usean urheilijan ammattilaisuus alkaa, ja loppuisi 35-vuotiaana, jolloin vastaavasti urheilijan urasta on todennäköisesti ainakin suurin osa jo takanapäin. Tässä esimerkissä ehdittäisiin sijoittaa yhteensä 90 000 rahaa (500 *15 vuotta * 12 kk = 90 000). Aloitusajankohtina käytettiin vuosia 1988 – 2009, jolloin 15 vuoden sijoitusperiodit loppuivat vastaavasti vuosina 2002 – 2023.
Ehkä hieman yllättäen kuvaajasta voidaan sanoa, että etukäteen ei tiedä mitä seuraavan viidentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan markkinatilanteesta riippumatta. Esimerkiksi teknokuplan ollessa korkeimmillaan ei ainakaan näin jälkikäteen olisi tuntunut ensiajatuksena mielekkäältä ajankohdalta aloittaa sijoittamista. Tuolloin pörssikurssit olivat hyvin korkealla, jonka seurauksena parin seuraavan vuoden ajan osakkaiden hinnat laskivat merkittävästi. Tästä huolimatta kuplan huipulla vuonna 2000 aloitettu sijoittaminen olisi miltei tuplannut sijoitetut varat 15 vuoden aikana (loppuarvo 178 000).
Toisaalta heikoin tulos olisi saavutettu aloittamalla säännöllinen sijoittaminen vuonna 1994. Kurssien puolesta tuolloin oli suhteellisen rauhallista, eikä pörssikurssien hinnatkaan suhteessa esimerkiksi yritysten tuloksiin olleet suhteettoman korkealla. Vuonna 1994 sijoitetut varat olisivat ehtineet kasvaa hieman yli 102 000 rahaan, eli tuottoa olisi kertynyt sijoitetulle pääomalle noin 12 000 rahaa. Lopputulos on silti sinänsä hyvä, koska sijoitusaika olisi loppunut vuoden 2008 finanssikriisin pahimpaan aikaan, joka oli miltei huonoin mahdollinen aika historiallisesti olla osakemarkkinoilla. Tuolloin kurssit olivat tippuneet vuoden 2007 huipusta jo noin 40 %. Lisäksi välissä oli vielä teknokuplan puhkeamisen seurauksena alkanut merkittävä pörssikurssien lasku.
Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että kriiseistä huolimatta millään tarkastellulla 15 vuoden säästö/sijoitusajalla tuotto ei olisi jäänyt negatiiviseksi. Vaikka tämä ei ole tae tulevasta, niin esimerkki puoltaa seikkaa, että ei kannata liikaa tuijottaa aloitushetkellä vallitsevia pörssikursseja tai talouden tilaa, vaan keskittyä siihen mihin voi itse vaikuttaa. Omassa kontrollissa on kuitenkin se, kuinka paljon laittaa kuukausittain säästöön ja kuinka systemaattisesti suunnitelmaa on valmis seuraamaan, koska kenelläkään meillä ei ole kristallipalloa, mistä ennustaa tulevaisuutta.
Näin ollen, kurssilaskut eivät koskaan tunnu hyvältä, eikä tulevaisuuden epävarmuus mukavalta. Epävarmuus tulevaisuudesta on kuitenkin yksi isoimmista syistä miksi osakemarkkinat ovat ainakin historiallisesti tuottaneet kohtuullisen hyvin pitkällä aikavälillä. Etukäteen kukaan meistä osaa sanoa millaiset olosuhteen vallitsevat markkinoilla tulevaisuudessa. Siksi tietty rohkeus ja optimismi ovat sijoittamisessa välttämättömiä, että uskoo asioiden taloudessa ja markkinoilla olevan paremmin tulevaisuudessa, kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Näin on kuitenkin historiassa usein käynyt toteen ja pitkäjänteisyys on palkinnut lopussa sijoittajan tai säästäjän, joka on toteuttanut säännöllistä suunnitelmaansa, oli markkinatilanne ympärillä mikä tahansa. Suurimpana toiveena on kuitenkin maailmanlaajuisen taloustilanteen selkiytyminen ja geopoliittisten jännitteiden vähentyminen tulevaisuudessa.
Lopuksi
Kuten sanottua, lähitulevaisuutta on edelleen tässä tilanteessa (ja muutenkin) täysin mahdotonta ennustaa. Kaikki luonnollisesti toivovat, että tilanteet maailman taloudessa, geopolitiikassa ja Ukrainassa yleisesti parantuvat. Näiden tilanteiden muutoksilla tulee hyvin varmasti olemaan vaikutuksia myös (ainakin) sijoitusmarkkinoiden lyhyen aikavälin kehitykseen. Onneksi menestyvä sijoittaminen ei kuitenkaan ole vaatinut historiallisesti ennustajan lahjoja, vaan enemmänkin kärsivällisyyttä toteuttaa omaa sijoitussuunnitelmaa ajanhetkestä toiseen tapahtui markkinoilla sitten mitä tahansa. Markkinoiden lyhyen aikavälin muutokset ovat ennalta-arvaamattomia ja markkina-ajoittaminen erittäin vaikeaa toteuttaa säännönmukaisesti oikein.
Me Obsidossa ja Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastossa olemme sitoutuneet toteuttamaan pitkän aikavälin varainhoitoa osuudenomistajille vallitsevassakin maailmantilassa tavalla, jolla olemme aiemminkin kommunikoineet toimivamme: Obsidon ja Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston sijoitustyyliin ei kuulu markkinoiden lyhyen aikavälin suunnan arvaaminen ja kustannuksia aiheuttava turha kaupankäynti, joten keskitymme edelleen pitkäjänteiseen varainhoitoon, jossa sijoitustoimintaa ylläpidetään etukäteen suunnitellulla tavalla. Olemme edelleen pyrkineet välttämään tarpeetonta kaupankäyntiä ja tasapainoittamaan Urheilijarahastosalkkuja merkintöjen ja lunastusten avulla. Toki markkinatilanne huomioiden tasapainotamme salkkujen sijoituskohteita aina tarpeen mukaan, jotta ne vastaavat taas suunniteltua riskituottotasoa – näin olemme toimineet alkuvuoden ja menneiden muutamien päivien aikanakin. Näin toimimalla uskomme saavuttamamme parhaan mahdollisen lopputuloksen Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston osuudenomistajille pitkällä aikavälillä.
Hyvää kevättä toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Jatta & Mari
