Hajauttamisesta
Talousmedia julistaa miltei mantran omaisesti hajauttamisen olevan sijoitusmaailman ainoa ilmainen lounas – ja näin teemme toki myös me! Painavin argumentti hajauttamisen puolesta on, että sillä voidaan rajoittaa sijoitussalkun tuotonheiluntaa ja pääomien menettämisen riskiä. Laadukas hajautus sisältääkin maalaisjärjellä ymmärrettäviä sijoituskohteita, kuten osakkeita, korkoja ja kiinteistösijoituksia, joiden tuotot eivät ole usein lyhyellä aikavälillä toisistaan riippuvaisia ja tapahtuvat eri riskitasoilla.
Harvoin kuitenkaan mietitään, että millaisiin kohteisiin tai miten sijoituksia ei kannattaisi hajauttaa. Vaikka hajauttaminen on usein hyvästä, niin ei sitä silti kannata tehdä pelkän hajauttamisen ilosta silmät kiinni.
- Hajauta vain sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka todella ymmärrät. Perinteiset omaisuusluokat, kuten osakkeet, korko- ja kiinteistösijoitukset ovat useimmille meistä tuttuja. Edellä mainittujen sijoituskohteiden kautta saadaan rakennettua lähes jokaisen sijoittajan tuotto-riski-profiilin soveltuva salkku, jolla voidaan saavuttaa sijoittajan tavoitteet. Sijoitusalan markkinoinnin seurauksena voi sijoittajalle herätä houkutus sijoittaa kohteisiin, joiden tuoton ”oletetaan” olevan perinteisiä kohteita korkeampi ja/tai tasaisempi. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi johdannaiset, virtuaalivaluutat, pääomaturvatut indeksilainat, hedge-rahastot tai valuuttakauppakoneet.
Edellä mainituilla kohteilla voidaan toki mahdollisesti tehdä merkittävääkin positiivista, perussalkusta eroavaa tuottoa, mutta harvemmin kuitenkaan tosimaailmassa näin käy pitkällä aikavälillä. Jos siis sinulle on tunne, että et ymmärrä tarjottua sijoitustuotetta tai että tarjottu sijoituskohde kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin tällöin kannattaa ottaa aikalisä. Elämässä uuden ja ihmeellisen kokeileminen on usein palkitsevaa. Sijoitusmaailmassa näin ei usein ikävä kyllä ole.
- Sijoituskohteet, joiden tuotto perustuu vain muiden sijoittajien mielipiteeseen. Esimerkiksi arvometallit on nähty usein sijoittajan ”tulipalovakuutuksina” kriisejä tai inflaatiota vastaan. Kulta- tai hopeaharkko kassakaapissa on konkreettinen sijoituskohde, jonka fyysisen olemassa olon voi käydä vaikka päivittäin tarkistamassa. Kuitenkin arvometallit (tai esimerkiksi virtuaalivaluutat) eivät maksa omistajalleen mitään tulovirtaa esimerkiksi osinkojen, korko- tai vuokratuottojen muodossa sijoitusaikana. Ainoa mahdollisuus saada esimerkiksi kultaharkosta tuottoa on viilata siitä palanen ja myydä se eteenpäin toiselle sijoittajalle.
Tuotto, minkä arvometalleista tai virtuaalivaluutoista voi siten saada perustuu aina toisten sijoittajien mielipiteeseen päivän hinnasta. Kultaharkko ei itsessään tuota mitään, jos se vain istuu kassakaapissa. Myydessä harkkoa ei voi tietää etukäteen, minkä hinnan sijoittajat ovat siitä valmiita maksamaan. Hinta voi olla korkeampi tai matalampi, kuin mitä olet itse siitä maksanut. Näin ollen ennen sijoittamista arvometalleihin, raaka-aineisiin ja/tai virtuaalivaluuttoihin laajemmin kannattaa pohtia haluaako spekuloida niiden hinnan muutoksella vai haluaako sijoittaa pelkästään kohteisiin, jotka tuottavat ilman muiden sijoittajien mielipidettä ”oikeasta hinnasta”.
Hajautus Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastossa
Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastossa hajautus perustuu maalaisjärjen mukaiseen toteutukseen maailmanlaajuisten osake-, korko- ja kiinteistösijoitusten kautta. Esimerkiksi Tasapainoisessa salkussa on tällä hetkellä noin 51 % osakesijoituksia, 37 % korkosijoituksia ja 12 % muita sijoituksia, jotka ovat kohdistettu kiinteistöihin. Tasapainoisen salkun kautta saa siis laajan hajautuksen useisiin eri omaisuusluokkiin, mutta myös hajautuksen eri omaisuusluokkien sisällä. Muiden sijoitusten 12 % paino pitää sisällään sijoituksia suomalaisiin ja kansainvälisiin kiinteistökohteisiin, joista esimerkkinä vuokrakiinteistöt, vuokratontit ja kansainväliset REIT-ETF-rahastot (REIT = Real estate investment trust = vapaasti suomennettuna kiinteistösijoitusrahasto). Yhteistä näille sijoituskohteille on, että niiden tuotto ei perustu vain hinnan muutokseen vaan myös esimerkiksi aitoon kohteiden vuokrista saatavaan kassavirtaan. Lisäksi kohteissa on etuna, että esimerkiksi Tontti- ja Vuokrarahaston sijoituskohteiden vuokrat ovat sidottu elinkustannusindeksin muutokseen, mikä antaa sijoittajalle suojaa vallitsevassa lähihistoriaa korkeamman inflaatiotilanteen (=ostovoiman heikentyminen) aikana. Edellä mainitut kohteet sijaitsevat pääsääntöisesti kasvukeskuksissa, mikä parantaa itsessään kohteiden vuokrattavuutta.
Hyvää kesänjatkoa toivottaen,
Jani & Olli & Juho & Petteri & Janne & Kata & Marjo & Sini
